Ruunajoen Ruutista Suur-Savon piirinmestari 2021

 

Jänispuolen piirinmestaruudesta kisattiin 2. lokakuuta Heinävedellä. Ruunajoen näkövinkkelistä tulos oli oikein mieluisa, sillä piirinmestariksi tiensä selvitti Siirin poika Ruuti! Siiri itse kruunattiin Suur-Savon piirinmestariksi vuosina 2011 ja 2014 - nyt oli pojan vuoro.

Kotiintuomisina Ruutilla ja omistajillaan Antilla ja Veli-Matilla oli piirinmestaruuden lisäksi myös koiran ensimmäinen ykköstulos. Helpoimman kautta ei tähän tulokseen nytkään päässyt vaan ajo pyöri haasteellisesti turvesuolla. Mutta jos on koirakolla ollut huonoa tuuria koerintamalla, oli nyt kaikki palaset kohdillaan, mestaruus irtosi kilpailun ainoalla ykkösellä (76,50 pist.).

Lämpimät onnittelut Ruuti, Antti ja Veli-Matti!

kuva: Samuli Jalkanen

MAKIASTA KETTUVALIO & PASSI KETTUKILPAAN

x PUNTTISILIMÄ, SIILINJÄRVI

Lauantaina 28. 11. 2020 kisattiin Idän lohkon ketunajon herruudesta Siilinjärven Punttisilimässä. 

Ruunajokelaisia oli mukana kaksi koirakkoa, pentuesiskokset Matami Mimmi eli Muru ja meijän Milla Makia eli Makis. Makikselle sattui kettujumalat kohdilleen ja se pistelikin heti 18 minuutin hausta täyden 120 minuutin ajoerän. Kaiken kaikkiaan Makis löysi kolme kettua, joten hakuminuutit ja -matkakin täyttyivät hienosti.

Murulla sen sijaan oli mukana hieman epäonnea, sillä sen maastossa oli ilmeisesti jokin työskentelyä häirinnyt eläin, koska se jätti jo reilusti herättelemänsä yöjäljen kesken ja palasi ryhmän luo. Tämä ei ole tälle koiralle ominaista käytöstä normaaleissa olosuhteissa. Ainakin kahdesta maastosta oli tullut havaintoja esim. ilveksistä ja alueella liikkui myös hirvikoiria. Arvoitukseksi jää, mutta koira ei ollut täysin oma itsensä.

Lopputuloksissa Makis oli kisan kolmas tuloksella 89 pistettä KEAJ-1 tulos ja koirasta kettukäyttövalio! Kirsikkana kakun päälle paikka Kettukilpaan Suomen mestaruudesta kisaamaan! Makiksesta tuli siis toisen polven kilvankävijä emänsä Martan tassunjälkiä seuraten, ollaan ihan ällikällä. Jännä sattuma Makian ja Martan tulostauluissa on myös se, että molemmat ajoivat viimeisen, valioitumiseen oikeuttavan tuloksen 28.11. idän valintakokeessa - Martta vuonna 2015 ja Makis nyt vuonna 2020.

(Kettukilpa Myrskylässä 12.-13.12. sikäli mikäli koronatilanne sallii)

MATAMI MIMMISTÄ PIIRINMESTARI JA KETTUVALIO

 

Ruunajoen Matami Mimmi eli kotoisammin Muru, ajeli itsensä Suur-Savon piirinmestariksi ja samalla kettukäyttövalioksi 11. marraskuuta Kangasniemellä käydyssä kisassa. Voitto heltisi 89,50 pisteellä ansaitusti haukkunumeronkin ollessa 10. Tuhannesti onnea Martti ja Muru!

Martti ja Muru, taustalla kokeen ylituomari Jukka Korhonen

Myös siskotyttö Milla Makia kisasi samassa kisassa eikä olisi paremmin voinut mennä - Makia onnistui viimein Kangasniemen maastoissa aiemmin vaivanneen epäonnen sijaan ja tulostauluun kirjattiin lukemat 85,64 ja kilpailun toinen sija. Haastetta oli tälläkin kertaa, sillä maastossa tehtiin havainto yhdeksästä kauriista. 

Ruunajoen koirille kaksoisvoitto, mikä jää historian kirjoihin ensimmäisenä (mutta toivottavasti ei ainoana). Martan "pienet" tyttäret ovat nyt yhdessä matkalla Idän lohkoon, emänsä tassunjälkiä seuraten. Mutta se reissu on sitten uusi tarina.

Tiimi yhteiskuvassa

martan tyttäret piirinkisoissa

Muru ja Masa

Suur-Savon kettupiirinmestaruutta ratkottiin jälleen eilen. Tänä vuonna kennelimme kasvatteja kisoissa olivat matami mimmi tuttavallisemmin muru omistaja Martti Venäläinen ja milla makia joka on jäänyt ruunajoelle. Keli oli melko erikoinen yöllä oli tullut märkää lunta muutama sentti, sade muuttui aamulla vedeksi mitä tulikin sitten aika reilusti.
Makian yöjälki oli pitkä ja meni paljon teitä pitkin ja järven jäälle osittain sulan reunoja niinpä kettu jäi löytymättä mutta koira sentään saatii ehjänä kotiin.
Murulla sen sijaan meni homma putkeen 91,50 pistettä ja piirinmestaruuskisan kakkossija! Idän lohko on reilun viikon päästä, toivotaan tuuria sinnekkin.
Linkki tuloksiin.

Makian työstämä yöjälki tiellä

martta ja muru piirinkisoissa

Äiti ja tytär tänään Suur-Savon Ajokoiramiesten kettupuolen piirinmestaruuskisoissa toinen ja neljäs upeilla ykkösillä! Martalle paikka Lohkoon, Muru jäi harmillisesti parilla pisteellä ulkopuolelle.. Hieno ja historiallinen päivä silti - kaksi ruunajokelaista piirintasolla ja vielä aivan kärkikahinoissa.

Ruunajoen Martta (Tivakan Apollo x Ruunajoen Siiri) KEAJ-1 91,90 pistettä
Ruunajoen Matami Mimmi "Muru" , (Karika Takko) KEAJ-1 84,75 pistettä

Onnittelut Murun omistajalle Martille, upea nuori koira! 👏👏

taikan ja mörkön päivä

Olisi korkea aika palata jonkinlaiseen uutiskantaan ja herätä horroksesta päivittämään nettisivuja! Uutisia on kesän ja jo pitkälle edenneen syksyn ajalta kertynyt, joten aloitetaan palaamalla eiliseen.

Isänpäivää vietettiin kovin koiramaisissa merkeissä. Taika ja Ari edustivat käyttöpuolella koko kauden kokeessa ja itse olin Mörkön kanssa näyttely-ympyröissä. Aivan jättipottiin ei kumpikaan koira ylettynyt, mutta molemmat suoriutuivat kunnialla hommistaan.

Taikalle AJOK-2 palkinto sulalta maalta koko kauden kokeesta, pisteitä 64,88. Tulosta onkin kyllä odoteltu ja nyt odotus palkittiin. Taika on väläytellyt taitojaan pitkin aikaa, mutta vauhti on ollut tämän koiran suurin ongelma. On kuitenkin muistettava, että toiset tarvitsevat aikaa enempi kuin toiset. Tällä koiralla on todennäköisesti parhaat vuodet vielä tulossa, joten uudella innolla eteenpäin!

Mörkö-poika esiintyi Jyväskylän kansainvälisessä näyttelyssä erinomaisesti ja sai myös SA:n (sertifikaatin arvoinen). Paras uros- kehässä sijoitukset menivät kuitenkin vanhemmille kolleille. Nuoren herran asiallinen käytös kehässä ja näyttelypaikalla olivat kuitenkin ehkä reissun suurin palkinto. Vannoutuneelle nartun omistajalle on palkinto sinänsä, että on onnistunut kasvattamaan suht yhteiskuntakelpoisen uroksen, joka ei räyhää eikä uhoa noinkin tiiviissä olosuhteissa - eikä kuitenkaan ole arka. Kasvatustyön tavoitteiden tulisi olla muutakin kuin näyttely- ja koetuloksia, vaikka niillä toki suuri arvo jalostustyössä onkin. Mutta siis Mörkö JUN ERI1 SA ja tuomarina Pekka Teini.

Myöhästynyttä Isänpäivää isikoirille ja ihmisisillekin!

Pysykäähän kuulolla.

- maria

makikselle kettuykkönen

Vaikka vähän vastoinkäymisiäkin on ollut tässä kauden aikana, on koiralaumassamme kuitenkin valopilkku, jota Makikseksi kutsutaan. Neidillä on ikää vuosi ja seitsämän kuukautta ja nyt parin viime kuukauden aikana hän tuntuu todella hoksanneen, mitä häneltä odotetaan. Ajot ovat alkaneet sujua ja kettuja on juoksutettu siinä määrin, että pari koestarttiakin on takana.

Ensimmäisessä startissa tuloksena keaj-2. Reilu viikko huilia ja revanssi, josta tuloksena upea ykköstulos ja 93 pistettä! Hienoa Makis! Alku ei ollut kovin lupaava, sillä heti ensimmäinen haku päättyi louheen, mutta lisähaku tuotti jo tulosta ja kettu sai kyytiä niin että ajominuutit tulivat täyteen. Hakuminuuttien kerryttäminen olikin hieman haasteellista, kun toinenkin lisähaku johti hyvin pian railakkaan ajoon. Tarvittiin vielä kolmaskin lisähaku hakuminuuttien kerryttämiseksi. Se kuitenkin kannatti ja lopputulos puhunee puolestaan.

Ruunajoen Milla Makia (Karika Takko x Ruunajoen Martta) KEAJ-1 93 pistettä.

Kuva tammikuun lopulta, kun nuoret metsästäjänalut

pääsivät kuittaamaan ketun Makiksen ajosta Muuramäessä. 

vuosi pähkinänkuoressa

Luodaanpa vielä "pika"katsaus menneeseen vuoteen. Pitänee lähteä ruotimaan asiaa jonkinlaisella aikajanalla, muuten ei ehkä pysy kärryillä kaikesta itsekään. Oli ilonhetkiä ja onnistumisia, huolta, pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, ilon ja eron kyyneleitä. Suomenajokoiria. Ja maailman paras tiimi näiden koirien ja harrastuksen ympärillä jakamassa tätä kaikkea. Kiitokset siis tässä kohtaa koirien omistajille.

Tammikuu

Martta haki kaksi ykköstä  (KEAJ-1 93 p. & KEAJ-1 86,75 p.) Kettukapinasta. Tulokset oikeuttivat Martalle Tähtivalion(-k) arvon. Tammikuussa tehtiin myös tyttöjen reissu naapurimaahan Viroon ja Taikasta sekä kasvatistamme Myrtistä tuli ensimmäiset ruunajokelaiset "maailmanmatkaajat". Kotiintuomisina molemmille sertit ja ropit, Taika sijoittui vielä ryhmäkehässä toiseksi. Harmillista, ettei sunnuntaina ollut aikaa jäädä ryhmiin asti.

Helmikuu

Kasvattimme Tiuku eli Kerttu edusti jäniksen ajokokeissa tuloksella AJOK-2 (64,88 p.) - hienoa! Tämä koira on varsinainen pupupuimuri. Meidän Taikakin käväisi ensimmäisessä ajokokeessaan kuun lopulla pistein 43,79  (AJOK-0), mutta varsinainen ajo ei oikein ottanut luonnistuakseen.

Kerttu

Tenho

Maaliskuu

Taikalle serti ja vsp (AVO ERI1 SA PN1 SERT VSP) Kouvolan ryhmänäyttelystä ja pentuluokassa ensiesiintynyt Makis sai kunniapalkinnon ja oli rotunsa paras pentu (PEK1 KP ROP-pentu). Nuori neiti varsinkin yllätti reippaalla käytöksellään.

Saatiin myös kevätpentusia, sillä Kerttu synnytti yhdeksän pientä Ruunajoen- pentua (isä: Meripojan Maksi). Tätä kirjoittaessa Kanelille, Kelmille ja Keksille on kaadettu ajosta jänis, Viroon muuttaneelle Kielolle kettu, rusakkoja sekä supikoiria.  Myös muut pentueen koirat ovat jo ajaneet. Onnittelut siis omistajille on paikallaan, samoin Kertun omistajalle Matille urosvalinnasta.

Kanelin ensimmäinen jäniskaato 12/17.

Huhtikuu

Taikalle erinomainen ja luokkavoitto Imatralta, Martalle varaserti Hirvensalmelta sekä Simpeleeltä viimein ensimmäinen serti. Extrana palkittiin vielä rotunsa ja ryhmänsä parhaaksi sekä best in show kolmoseksi (KÄY ERI1 SA PN1 SERT ROP RYP1 BIS3). Kolme seuraavaa näyttelyä eivät tuoneet lisää sertejä, joten muotovalion arvo on vieläkin unelma...

Toukokuu

Karavaani kulki Sulkavalle, missä kasvattajaryhmämme palkittiin rodun parhaana ja koko näyttelyn toiseksi parhaaksi kasvattajaryhmäksi. Ryhmässä mukana urokset Riuska (NUO ERI1 SA Paras uros 4) ja Rytmi (NUO EH2) sekä nartut Taimi (AVO ERI2 SA) ja Martta (KÄY ERI3 SA). Ensimmäisessä näyttelyssään olivat myös nuorissa Rahka (NUO EH) ja junnusiskokset Makis (JUN ERI1) sekä Matami Mimmi (JUN EH2).

Taikalle luokkavoitto, varaserti ja paras narttu- luokan 3. sija (AVO ERI1 SA PN3 VASERT) Savitaipaleelta.

Kerimäellä puolestaan edustivat juuri kaksivuotiaiksi kääntyneet Riitu, Ruuti ja Rytmi sekä Martta. Avoin luokka oli nuorille koirille armoton, kolmikolle kaikille erittäin hyvä (EH), Riitulle luokkasijoitus (AVO EH4). Martalle käyttöluokasta pelkkä erinomainen (ERI) ja 2. sija. Kasvattajaryhmä kuitenkin saatiin ja sille kunniapalkinto.

Riitu

Kesäkuu

Taimille erinomainen ja luokkasijoitus (AVO ERI4 SA) Heinävedellä, jossa Martan näyttelykauden viimeinen päättyi jälleen kerran varasertiin ja paras narttu- kehän 3. sijaan (KÄY ERI1 SA PN3 VASERT).

Kettukilvan tukinäyttelyssä edusti uros Toivo, saaden erinomaisen ja ollen luokka kakkonen (AVO ERI2). Hienoa, että saatiin edes yksi koira edustamaan tänne!

Toivo

Taimille kolmas serti 

Heinäkuu

Taimi korjasi potin Mikkelissä ollen rotunsa paras ja sai kolmannen sertinsä (AVO ERI1 SA PN1 SERT ROP)! Suuret onnittelut omistajille! Taimista ensimmäinen kolmen sertin ruunajokelainen! Sitten vaan kokeisiin.

Taika samaisessa näyttelyssä erittäin hyvä (AVO EH). Ihan ei tietty ollut se tulos, jota haettiin, mutta minkäs teet.

Muuten kuukausi menikin muissa hommissa - Martan pienokaiset syntyivät (isä: Viikkineva Vilkas). Neljä pulskaa poikaa! Pennuista tähän mennessä ajaneet Mörkö ja Myrsky.


Elokuu

Kerttu ja Ruska kauneuskisoissa Lappeenrannan Ylämaalla. Kertulle erinomainen ja käyttöluokan 2. sija (KÄY ERI2), Ruskalle erinomainen ja avoimen luokan 3. sija (AVO ERI3). Molemmat petrasivat aiempia tuloksiaan, hyvä tytöt.

Kolmen koiran porukalla kävästiin vielä Ristiinassa. Mukana kaksivuotiaat urokset Riuska ja Rytmi, jotka molemmat esiintyivät hienosti. Riuska oli paras uros- kehässä kolmas ja sai varasertin (AVO ERI2 SA PU3 VASERT) ja Rytmikin nappasi ensimmäisen erinomaisensa (AVO ERI). Tähän oli poikien mukava "päättää" näyttelykausi. Taikalle sileä ERI avoimesta luokasta.

Rytmi

Ruuti

20.8. koirat metsään - oikeisiin töihin. Missä sittemmin on rymytty kuka enempi, kuka vähempi. Koirille on kertynyt mukavasti niin kettu- kuin jänisajojakin ja saaliitakin on saatu molemmista.


Syyskuu

Myrtti metsäjälkikokeessa (MEJÄ) piirinmestaruustasolla!! Ihan huikee suoritus tältä parivaljakolta. Jäljestyksen sotki tällä kertaa harmillisesti jänis (Myrtti on kuitenkin loppuviimeeks ajava jäniskoira) ja loppusijoitus oli kuudes. Tällä tasolla erittäin hieno suoritus, siitä ei pääse mihinkään. Myrtille menneeltä mejä- kaudelta kaksi VOI- luokan ykköstä, molemmat 48/50 pisteellä eli yhtä ykköstä vailla jälkivalio - ja aika kovia pisteitä neiti tikuttaa. Onnittelut upeasta etenemisestä lajin parissa!

Myrtti

Lokakuu

Hetken päähänpistosta se sitten lähti ja lokakuussa auton nokka oli kohti Jyväskylän kv- näyttelyä. Jännitti pirukseen, mutta Makis oli ensimmäisessä tämän tason näyttelyssä upeasti paras narttu 2 (JUN ERI1 SA PN2 VASERT).

Kielo

Ryyni

Marraskuu

Ei kai marraskuuta ihan syyttä tituleerata harmaaksi ja masentavaksi? Suunnitelmat Martan osallistumisesta piirinkarsintoihin ja mahdollisesta pääsystä Kettukilpaan, kaatuivat haaveriin treenatessa. Kisat menivät, koira onneksi selvisi, vaikka käytännössä koko kausi meni vähän kököiksi.

Myös Taikalle ilmaantui metsäpäivänä tuuman mittainen vekki silmän yläpuolelle, mistä onneksi selvittiin kotikonstein.

Marraskuussa pyyhittiin myös eron kyyneliä, sillä Ruska muutti uuteen osoitteeseen. Neiti pääsi hyvään kotiin tähän lähelle, jossa se saa varmasti enempi huomiota ja treeniä osakseen kuin meillä isossa laumassa. Luopumispäätös tehtiin, kun sopiva koti sattui eteen. Jo aiemmin oli mietitty, että koe/jalostuskoiraa Ruskasta ei taitaisi tulla, harrastuskaveri metsälle kylläkin. Silti hameväen mielen vetää vähän haikeaksi.

Martta sentään sai kutsun edustustehtäviin ja edusti rotuaan Mikkelissä koko kansan peijaisissa, joka oli osa Suomi100- tapahtumia.

Matami Mimmi

Joulukuu

Varmasti vuoden viimeinen näyttelyreissu! Käväistiin Makiksen kanssa Helsingissä Pohjoismaiden Voittaja- näyttelyssä. Taso oli kova, kotiintuomisina erinomainen ja neljäs luokkasija (JUN ERI4). Eihän meidän koirat ole koskaan näin isoja näyttelyitä kiertäneet, joten ihan uutena kokemuksena tämä otettiin.

Tyyne

Vuosi saatiin pakettiin ja tuloksetkin jotenkin kirjoihin ja kansiin. On käännetty uusi vuosi ja uusi sivu. Koiria on treenattu ja koeteltu, mutta niistä toisella kertaa. Eletään jo sitä aikaa, kun kausi lähenee uhkaavasti päätöstään... (vaikka allekirjoittaneelle se tarkoittaa erään kauden alkua - näyttelykalenteria on luettu ahkeraan).




kuvat kasvattien omistajilta

Onnistumisia ja pettymyksiä

Kausi alkaa kääntyä lopuilleen kun tätä kirjoitellaan. Metsässä on käyty kaikki vapaapäivät ja illat ja joskus yötkin, ja käytävä se onkin kun tarhassa majailee viisi ajokoiranarttua ikäjakaumalla 10-0,5 vuotta. On tullut hyviä ajoja ja vähemmän hyviä. Saalistakin on saatu painottuen pienpetopuolelle, lopuilleen 30 supparia, pari kettua ja mäyrää ja pari jänistä.

Martta sai jonkun tulehduksen kurkkuunsa supikoirien kanssa teutaroidessaan ja välillä uiden niitten perästä haukkuen, siihenpä sitten antibiootti-kuuri ja maha sekaisin. Koira oli syömättä viisi päivää Kettu-kilvan puolitoista viikkoa ja vielä vielä sitä edeltävänä iltanakin. Luulenpa, että tämä saattoi olla osatekijänä tämän vuotisen K-kilvan huonoon menestykseen. Lauantaina Martta haki kyllä kettua ihan normaalisti mutta törmäsi hirveen ja ajoi itsensä sulkuun asti kun emme älynneet mennä heti asiaa tarkastamaan. Hirveä koira ei ollut ajanut kun viimeeksi hurjana pentuaikana. Sunnuntaina ei kettua sitten löytynyt.

Kettukapinassa Kankaanpäässä kävimme sitten näyttämässä, että vielä se kettu kulkee. Molempina päivinä kaksi kettua liikkeelle. Tulokset, lauantaina 86,75 p ja sunnuntaina 93,00 p. Sijoitus viides. Sunnuntain ketut menivät molemmat vilkasliikenteiselle tielle heikkojäisen joen yli, onneksi saatiin Martta kiinni ennenkuin olisi käynyt huonosti.
Martasta tuli samalla tähtivalio!

Taika on iso-siskonsa Myrtin kanssa parastaikaa Virossa näyttelyssä. Eipä hassummin reissu mennyt, lauantaina Myrtille EH ja Taikalle Sertti ja ROP, sunnuntaina sitten osat vaihtuivat Myrtille Sertti ja ROP ja Taikalle ERI ja SA. Meni vähän yli odotusten. Taika on tarkoitus vielä käyttää ajokokeissa ennen kauden loppua sen verran hyvin on ajot kulkeneet.

Ruska on väläytellyt komeilla kettuajoillaan. Tämä koirä ei ääntä pihistele ja tieajot kulkee! Haulla käy vähän kuumana, saa nähdä asettuuko myöhemmin.

Milla Makia, ikää puoli vuotta. Ei vielä syttynyt toisin kuin siskonsa Matami Mimmi. Jänikselle on muutama haukku annettu ja ketun yöjälkeä seurailtu. Lähtee ajamaan kun aika on kypsä.

Siiri on jo käytännössä eläkkeellä, mitä nyt pari kolme kertaa kuukaudessa käy jänistä siirtelemässä kotimaastossa. Vielä kulkee.

Kettukuningatar Martta

Olipa huippuviikonloppu Kankaanpäässä! Martasta leivottiin vuoden 2015 Kettukuningas tai paremminkin Kettukuningatar! http://www.kettukilpa2015.fi/

Martta oli jo lauantain jälkeen piikkipaikalla niukalla pisteen erolla seuraavaan, pisteitä 90,5 ja sunnuntaina pisteet 93,5 riittivät kakkostilaan. Mutta kun Kettukilvassa kahden päivän tulokset lasketaan yhteen napsahti voitto Ruunajoen-kenneliin kahden pisteen erolla kakkoseen.
Martan voitto on herättänyt kysymyksiä, että miten pelkästään jänissukuinen koira voi voittaa kettukuninkuuden, mutta ei se asia nyt ihan niin ole. Martan suvuista löytyy petovertä monesta haarasta, eikä vähiten Rj Rillasta, Martan mummosta. Rillasta on tarinaa aiemmin tässä blogissa. Tarkoituksella sukuun on haettu kovuutta sellaisista koirista mitkä ajavat muutakin kuin jänistä mm. Koivukulman Tiki ajeli ilveksiä, Tiltan-Tallin koirissa on myös ollut kettuajureita, Hallakorven Täry jne. Puhtaasti kettukoiria ei suvusta löydy.
Martta on kyllä tarkoitus astuttaa keväällä kovalla kettukoiralla.

Kettukilpa on alkanut

...ja kotijoukot ovat jo nyt ihan täpinöissään! Kaikki kynnelle kykenevät, käykäähän tykkäämässä ja kannustamassa meidän tiimiä Facebookissa Kettukilpa 2015 sivulla. Huomenna alkaa tosi toimet!

Martta Kettukilpaan!

Idän-lohkosta on selvitty kunnialla ja edessä siintää kettukoirien SM-kisa eli Kettu Kilpa, joka järjestetään tänä vuonna Kankaanpäässä.
Perjantain arvonnassa Martta sai maaston Outokummusta, puhuivat koepaikalla, että olisi hyväkin maasto, no olihan se. Opas ja tuomarit hoitivat hommansa todella mallikkasti, olivat ketun metsästäjiä itsekkin ko. maastossa. Martta päästettiin hakemaan vähän yli kahdeksan, hakua kesti noin kolme varttia ennenkuin lähti ajo. Ajo kierteli alussa tosi pientä lenkkiä ja mielessä kävi, että onkohan kettu ollenkaan, olihan se kuitenkin. Erän puolivälissä sattui niin ikävästi, että lenkkeilijä tuli kahden koiransa kanssa, joista ainakin toinen oli irti, ketun ja Martan väliin. Huuto ja rähinä oli hetkenaikaa hirmuinen, no Martta tuli karkuun moista touhua. Onneksi häiriö poistui ja homma sai jatkua ja sehän jatkui niinkauan kun kettu päätti mennä reikään. Erä oli tuossa vaiheessa käytännössä täysi. Kettukin päätti vielä näyttäytyä kun olin kytkenyt koiran pölähti se ulos ja jatkoi matkaansa nyt yksin. Kiitos ja kumarrus olit hyvä kettu.
Lisähaulla koira haki rapiat puoli tuntia ja taas lähti ajo. Ajoaika ajettiin täyteen ja sen jälkeen otin koiran kiinni täydestä ajosta.
Kolmatta hakua haettiin sen verran kuin tarvittiin kiitettävien numeroiden saamiseksi.

Niin tulihan siitä Martasta samalla K-KVA

Martta PM-kisoissa

Paljas maa ja kettukoe. Siinäpä haastetta tuomareille ja tietysti kooekoiralle, ainakin jos kaikki ei mene kuin "strömsössä". Koiraihmisten joukossa kiertää huhuja hirvi-, supi-, kauris-,peura-, ja jänisajojen menneen kettuajoiksi, no niinhän voikin olla jos havaintoa ajettavasta ei saada. Lähtökohtaisesti kettukokeissa ajetaan kettua. Ei kelpaa jos sen hirven jota koira ajaa näkee naapurin rouva.
Lunta pitää kettukokeissa olla sanon minä! Ei liikaa, vaan semmonen 10 cm on riittävä. Puhdasta edellispäivänä satanutta lunta, sellaista sopivan kovaa mikä ei heti "kaadu" jäljen päälle ja pakkastakaan ei enempää kuin 10 astetta, niin ja järvet saisi olla sulia tai sitten niin paksussa jäässä ettei tarvitsisi sydän kurkussa ajoa seurata. Saahan sitä haaveilla.
Tänään siis Martalla oli piirin-mestaruus kettukoe. Arvonta heitti meidät Kangasniemeen Hokan maastoon. Koe meni lyhykäisyydessään näin: hakua 130 minuuttia välillä herätellen ja ajoa jotain puolisen tuntia ja ajettava louheen. Lisähakua 110 minuuttia mutta eipä kettu enää noussut. Tulos 71,5 ja sijoitus 3. jatkopaikka Idän-lohkoon.
Ykkösjahti jatkuu siellä.

Tuonne tuomarin alapuolella olevan lohkareen alle se oli mennyt

Kahen viikon koe

Tänään koeteltiin Martta pitkässä kettukokeessa. Eilen tein valmisteluja, linkosin mehtäteitä ja nakkelin ketuille namupaloja hangelle. Aamulla pakkasmittari näytti -19 astetta, no onneksi päivän mittaan lauhtui reilu kymmenen astetta. Ketun jälkiä oli runsaasti, oikeastaan liikaakin, niin että niitten "selvittely" oli hankalaa.
Martta laskettiin irti vähän ennen yhdeksää, haku meni kylätielle ja siitä juuri ennen koiran tuloa lingotulle metsätielle, tieltä poistumisjälki kuitenkin löytyi ja ajo alkoi. Hakua 6,5 km ja aikaa meni rapiat tunti. Ajoa kesti 84 minuuttia ja päättyi louheen.
Martta vietiin "varaketulle" lisähaulle. Hakua 30 minuuttia ja ajo päälle. Ajoa tuli vajaa tunti jonka jälkeen koira ajosta kiini. Epäviralliset pisteet 92p. Niin meni kun Stömssöössä!
Kettua ei lumi enää paljon upota mutta koira menee pohjia pitkin, kettu vetää siis helposti pitkät kaulat ja ajo ei enää ole kovin hohdokasta.
Nyt on tämän kauden kokeet käyty ja loppujen lopuksi erittäin hyvä kausi olikin. Jänispuolella Siirille piirinmestaruus kovalla ykkösellä ja lohkon paikka. Ensi vuonna mennään pirin kisaan siis ilman karsintaa puolustamaan mestaruutta.
Mutta Martta näytti mikä on koiriaan, neljä koetta ja kolme ykköstä! Pisteenä iin päällä kettukapinan lauantaipäivän voitto 96p. Mehtäkoiranakin Marsu toimii, kettuja ammuttu ajosta kymmenkunta tänä kautena ja yleensä olen passissa yksin.

Kinttuja raukoo

Kettukapinoissa

Olipahan viikonloppu! Tuli siis käytyä Kankaanpäässä kettumiesten Mekassa. Jo heti paikanpäälle tullessa selvisi, että nyt ollaan hienosti järjestetyissä kokeissa. Majoitukset hoidettiin, koirat kuvattiin, iltapalaa oli ja sauna lämmin, mikäpä oli ollessa. Ja koirat saivat tulla isännän kanssa samaan huoneeseen.

No lauantai aamuna mehtään missä oli osittain kettua kantava karppa keli, vaikeuksia siis tiedossa. Martta päästettiin irti lähelle yöjälkeä, no hetihän koira jäljen hoksasi ja ajo oli päällä 8 minuutin kuluttua noin kilometrissä. Ajoa tuli sitten täydet 120 minuuttia, kettu käytti paljon teitä ja ojan jäitä. Martta uuteen hakuun iltapäivällä oletetulle ketun yöjäljelle, haku kesti 20 minuuttia ja taas kettuajo! Ajoa kesti tunnin verran ennenkuin sain koiran pois, ajoahan ei tässä tilanteessa enää tarvittu. Hakua sensijaan tarvittiin, siispä Martta jälleen hakemaan. Yöjälki löytyi ja koira alkoi antaa pientä herättelyä. Haku laajeni ja meni lopulta edellisen ajon loppupaikalle ja sieltähän alkoi taas ajo. Nyt ei kettu enää viittiny juosta vaan painui kiven alle, mistä sain koiran kiinni. Tulos 96 p! Ei huonosti koiralle joka on 2,5 vuotias ja vasta toisissa kokeissa, eikä koiranohjaajallakaan ole kokemusta kokeista sen enempää.

Sunnuntai aamu oli lumisateinen ja kovatuulinen. Monien autolla ajo kilometrien jälkeen löytyi aamuöinen ketunjälki, eli koira irti. Hakua kesti 49 minuuttia, tosin ajon alku jäi hieman epäselväksi tutkan oikuttelun takia, koira siis tavattii ajamasta. Ajoa paperille 106 minuuttia. ja koira taas lisähakuun. Kun lisähakua oli kulunut noin puoli tuntia lähti jänisajo. Tuo jänisajo pudottaa kettukokeissa pisteitä niin että ropina käy, tulos 75,50 p. no ykkönen kuitenkin.

Kotona laskeskelin, vaikkei pitäisi, eri vaihtoehdoilla tuon sunnuntaipäivän uudelleen ja koetin arvostella koiran puolueettomasti uudelleen. Jos tuota jänisajoa ei olisi tullut, eli kaikki muu samoin kuin metsässä arvosteltiin olisin antanut koiralle 89,5 p. Jos taas ajo pannaan alkamaan siitä mistä se todennäköisesti alkoi UP:n "jälkipeleistä" katsottuna ja kaikki muu jänisajoineen niinkuin metsässä muuten arvosteltiin, tulos 77.5p. Jos taas lisähakua ei olisi otettu ollenkaan olisi tulos ollut 83,5 p. Tätä ei sitten pidä ottaa liian vakavasti.
Tuo lisähaku on aika riskaapeli homma, kyllä se näin jälkeenpäin ajatellen vaatisi ainakin kohtuullisen ketun jäljen, aina on mahdollista että koira ottaa vaikka kauriin ajoon ja ajaa itsensä suljetuksi kokeesta. Tässä noviisille kävi vähän köpelösti, mutta oppia ikä kaikki.

Kiitokset kokeen järjestelyihin osallistuneille, tuomareille (erityisesti Untolle) sekä maasto-oppaille niin ja tietysti Suur-Savon Ajokoiramiehille jotka "sponsoroivat" koko reissun. Oli upea tapahtuma!

Martta ketun jäljillä turveauman päällä sunnuntaina ja tuuli oli melkoinen

Martasta Suur-Savon Ajokoiramiesten mestari

Eipä se koe menny niinkun piti, kettua ei löytynnä ei sitte millää. Mutta suppareita, hirvi ja jänis kuitenki, vaan ei sitä kettua mitä tänää piti etsiä ja ajaa. Koiran eduksi on sanottava että keli oli tosi p...a, vettä ja räntää tuli koko päivän, kuusikot oli sulia jne., ketut todennäköisesti olivat jo koloissaan valmiina, minä ainakin olisin ollu jos olisin kettu.
Ensi viikonloppuna sitten Kankaanpäähän kettukapinaan.

Pari numeroa liian iso loimi

SIIRISTÄ PIIRINMESTARI 2014

Niinpä se napsahti kohilleen! Lievää parannusta karsintakokeesta tuli.
Ensimmäinen haku 8 minuuttia ja ajo 84 minuuttia, toinen haku oli pitkä rapiat kaksi tuntia, mutta ajo täysi 120 minuuttia, tulos 81.75 P. Matkaa gepsin mukaan noin 60 km kokeen aikana. Kahden viikon  päästä Kangasniemelle Lohkon kisoihin.

Vartilla jatkopaikka :)

Siirin piirin karsinta ei sujunut niinkun strömssössä. Yön ja aamun kestänyt vesisade ja navakka tuuli vei yöjäljen, eikä pupuja meinannut löytyä ei sitten millään. Ensimmäinen haku kesti karvan verran yli kaksi tuntia ja ajosta ei tullut sitten yhtikäs mitään, lähtö oli ihan napakka mutta liekkö ajettava ollut pieni jänis kun ei juossut kun vartin ja nekin samoja latujaan. Toinen haku kesti myös karvan yli kaksi tuntia eli ajo lähti yliajalla, puoli tuntia kuunneltiin ennenkuin saatiin Siiri kiinni, sillä hetkellä tie hukka. Mutta eipä mennyt hyvin kaikilla muillakaan: oli luopuneita ja tyhjiä hakuja ym. Sijoitus Siirille neljäs ja jatkopaikka, no joskus näin. Piirin kisat on parin viikon päästä Juvalla, nyt jäi kyllä parantamisen varaa!
Testasin tänään iltapäivällä vielä löytääkö se Siiri jänöjä vai ei, ensimmäinen haku 20 minuuttia ajo lähti noin puolen kilometrin päästä, ajettavana iso jänis, ajoa puoli tuntia ja loppuhukka pitkän tieajon päätteksi isomman tien laitaan. Toinenkin jänis löytyi, nyt ajettavana pieni jänis joka juoksi taas samoja pieniä lenkkejä (sama ollut ajossa aiemminkin) no ajoa kesti 50 minuuttia ja otin koiran hukalta pois. Nyt viikko huilia ja viikonloppuna jatketaan.
Martta sekä Taika ovat kehittyneet tämän syksyn aikana ihan mukavasti. Taikalla haku on vielä hakusessa mutta tänään haki napakasti, ensin toi pelkän jäniksen jalan näytille mutta vajaan puolentunnin jälkeen lähti ihan elävä jänis liikkeelle, ajoa noin puoli tuntia ja hukka tielle.
Martta on seka-ajuri kettu, supi ja jänis kelpaa todistetusti, todennäköisesti myös ilves. Aika ei tule tämän koiran kanssa metässä pitkäksi.

Kuva riistakamerasta lähinurkilta