Peruskuntoa mopolla

Syksy on käsillä ihan tuossa tuokiossa, joten ajureille on saatava liikettä niveliin. Nuorempia, Marttaa ja Taikaa on juoksuteltu osimoilleen 300 km ja Siiriä noin puolet tuosta. Siiristä on tullut "hinattavaa" mallia, juoksu kun ei maistu niin ei maistu, no niin on ollut jo muutamana vuonna aiemminkin. Onneksi metässä liike riittää :). Taika on vastakohta Siirille, hihna on tiukalla eteenpäin koko lenkin ajan ja Martta on välimuoto näistä.
Joku kirjoitteli naamakirjan puolella, että jos 800 km kesällä juoksuttaa niin on mies hommansa hoitanut, loppu on koirasta kiinni. Meillä ei noihin lukemiin päästä eikä olla ikinä päästykkään. Itse olen sitä mieltä, että jos kunto on heikko ennen jahtikautta, ajot saattavat kulkea aluksi kohtuu hyvin mutta sitten notkahtaa, koira menee "tukkoon" äkillisestä muutoksesta. No sitten sitä ihmetellään ja etsitään syytä, ja nenäpunkkihan se tietysti, eikun koira kuurille ja kuurin jälkeen pelaa taas. Itsekkin tuohon olen syyllistynyt. Nenäpunkki on kyllä tietääkseni yleistynyt koirien liikkuvuudesta näyttelyt ym. johtuen mutta aivan varmasti annetaan myös turhia nenäpunkkikuureja. Eikä ne tabut ihan ilmaisiakaan ole, muistaakseni viimeeksi kun milbemaxia ostin ne olivat hieman alle kympin kappale.

Iltalenkki viime viikolta

Kaverit häippäsee maailmalle

Nopeasti tuo kaksi kuukautta vierähti ihmetellessä ja touhutessa uusien tulokkaiden kanssa. Ensimmäinen kuukausi oli hieman helpompi koska emo "hoitaa hommat", mutta toinen kuukausi on jo melkoista rumbaa, että eipä tullut edes tänne mitään kirjotettua.
Jäljellä on enää yksi uros, jota tullaan hakemaan lähipäivinä ja narttu mikä jääkin meille. Kaikki pennut jäävät aivan lähialueille, eli olkaahan varuillanne uudet pennun omistajat, saatamme tehdä vierailuja :).
Toivotaan kaikkea hyvää uusille Ruunajoen-koirille!

Ruska Saimaan aaltoja ihmettelemässä. Ruska jää meille.

Huomatkaa oikeaoppinen piiritystaktiikka.