lauantai 30. joulukuuta 2017

koiramessuilla


Vuoden viimeinen näyttely taisi olla tänä vuonna käsillä useammin kuin kerran. Ensin se taisi olla Ristiinassa, sitten intoonnuin ajamaan Jyväskylään asti. Sen nyt piti olla sitten se vuoden viimeinen. Kunnes sain päähäni lähteä tavoittelemaan junnutitteliä Messukeskuksesta.

Milla Makia kyytiin ja nokka kohti Pohjoismaiden Voittaja- näyttelyä joulukuisena lauantaiaamuna.

Sielläpä sitä Messukeskuksessa Koiramessuilla sitten oltiin ekakertalaisina koko sakki. Mieli oli yllättävän tyyni, vaikka useammassa kohdassa aiemmin jännitti aika tavalla. Ne normaalit peikot - mitä jos koira pelkää ja kerta kaikkiaan jäätyy? Entä jos jäädyn itse? Mitä puen päälle, hametta nyt en kai ainakaan vai pitäisikö sittenkin kun nyt näin hienossa näyttelyssä ollaan, entä jos vilautan kehässä? Entä jos pilaan koiran mahdollisuudet?

Ruunajoen Milla Makia JUN ERI 4

Tittelit ja muut krumeluurit menivät muihin osoitteisiin, mutta tyytyväinen on oltava - erinomainen laatumaininta kansainvälisestä näyttelystä on meille jo jotakin. Makis käyttäytyi kauniisti isoista ympyröistä huolimatta ja vastassa oli joukko kovatasoisia narttuja. Ainoa sertin arvoinen luokassa oli luokkavoittaja. Ja minä puin ensimmäistä kertaa ikinä hameen koiranäyttelyyn enkä tiettävästi vilauttanut. Makis taas oli ensimmäinen ruunajokelainen messukeskuksessa ikinä. Ja me selvittiin!

Hieno kokemus kaiken kaikkiaan, vaikka onhan tapahtuma sen kokoluokan juttu, että taidetaan olla enempi mukavuusalueellamme vähän pienemmissä ympyröissä. Vaan eipä sitä tiedä ensi vuodesta.

maria xx


kuva: Sanna P.

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Joulupukin tuomaa


Joulu alkaa olla takana, mutta kuusi on edelleen pystyssä. Tänäkään vuonna kukaan nelijalkaisista (tai kaksijalkaisistakaan) ei ole onnistunut sitä kaatamaan. Koristeluapua tarjottiin kyllä ja tonttuja on vähän riepoteltu, mutta melko helpolla on luovutettu ja jätetty kuusenkoristeet ja tontutkin rauhaan.

Kinkkua ja muita herkkuja on syöty niin että navat ruskavat, koiratkin ovat toki saaneet osansa. On rapisteltu lahjapapereita, vietetty yhteisiä rapsutteluhetkiä  ja metsäänkin ehdittiin. 

Joululahjojakin ilmaantui kuusen juurelle ja jo hieman ennakkoon yhdestä paketista paljastui kennelimme nimeä kantava kyltti. Se on kerrassaan upea ilmestys!



Mörkö toimi kuvausassarina. 
Joulupäivänä kävelin kyltti kainalossa savusaunalle, kuvittelin sen näyttävän upealta harmaita hirsiä vasten. En ehkä ollut väärässä, mutta vähintään yhtä hienolta kyltti näytti nokisia hirsiä vasten sisällä saunassa.




Loppusijoituspaikkana savusauna ei tietenkään tule olemaan. Inspiraatiota kuvauspaikka sen sijaan tarjosi ja haaveilenkin harmaista laudoista tehdystä "telineestä". Ehkä joskus sitten palataan siihen.

Mikäli vastaava tai muu koira- tai metsästysaiheinen kyltti tai koriste-esineet kiinnostavat kannataa kurkata Huntsteelin kotisivut tai Facebook-sivu. Roduissa ja aiheissa löytyy ja aina kannattaa kysäistä, jos valikoimasta ei jotain tiettyä löydy. Mutta omalla vastuulla sitten - on meinaan sen verta kivoja tuotteita.

Alkoi jo vähän himotella pienempi tervetulokyltti ulko-oveen. Ainakin tämä iso kyltti on niin taitavasti ja pikkutarkasti tehty, että on se vaan hienoa kun joku osaa! Ja kotimaisesta osaamisesta maksaa ilomielin.

Maria xx



* kyltistä saatu alennusta blogiyhteistyönä.

lauantai 23. joulukuuta 2017

Rattoisaa Joulua!




Niinhän siinä kävi, että poika tuli taloon... Häntä jännittää mallinhommissa ihan selvästi se tuoko pukki hänelle lahjoja. Itseäni jännittää lähinnä miten mahtaa käydä joulukuusen. :D
Hänestä myöhemmin lisää.

Pitemmittä puheitta siis: 

Oikein rattoisaa Joulua!
Maukkaita makuja ja herkullisia tuoksuja, korvaan kuiskivia karvakuonoja sekä iloisia häntiä jokaiseen torppaan
sekä
ketuille ja pupuille joulurauhaa

toivoo
Joulumörkö
ja muu Ruunajoen väki


keskiviikko 8. marraskuuta 2017

nyt ketuttaa


Jos koiraharrastus antaa, niin välillä se myös ottaa. Aina ei mene suunnitelmien mukaan vaan kohtalo, karma tai yksinkertaisesti vaan paska säkä sattuu kohdalle.

Martan päätavoite kaudelle on ollut Kettukilpa. Tie sinne nousi kuitenkin pystyyn jo ennen kuin matka pääsi edes alkamaan. Erään treenipäivän ketunhaku vaihtui klinikkareissuun ja tikattavaksi. Mihin lie peltiin tai muuhun terävään jalkansa viiltänyt. Eläinlääkäri totesi, että oli hilkulla mennä jänteet ja laskimo, mikä tietysti olisi ollut pahin mahdollinen vaihtoehto. Eli oli siinä onnettomuudessa vähän tuuriakin matkassa.


Toipuminen on kuitenkin sillä mallilla, että ensi viikon pm-kisoihin Martta ei ole vielä valmis. Omasta mielestään varmasti, mutta nyt on mietittävä tulevia kausia ja lisävaurioiden estämistä kun haava vielä paranee. Kyllä ketuttaa, mutta näin tällä kertaa.


sunnuntai 5. marraskuuta 2017

martta koko kansan peijaisissa



Martta sai hiljattain sähköpostia, jossa hänet kutsuttiin Koko kansan peijaisiin Mikkeliin. Tapahtuma oli osa Suomi 100- juhlallisuuksia ja järjestettiin useammalla paikkakunnalla samaan aikaan. Esillä olivat muun muassa kotimaiset metsästyskoirarodut suomenajokoira, suomenpystykorva sekä karjalankarhukoira, molemmista sukupuolista. Toki tapahtuman alkuperäinen funktio taisi olla ruoassa ja kansalle tarjoiltiinkin hirvikeittoa sekä lettuja. 



Martta ja Rauta-ajon Topi






Herkuttelun ja koirien rapsuttelun ohessa kansalaisille jaettiin tietoutta paitsi karvaisista kansallisaarteistamme, myös metsästyksestä ja sen tärkeydestä. 

Tapahtuman pääjärjestäjinä Suomen Metsästäjäliitto ry:n Suur-Savon piiri sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistys.
Mukana näyttävästi myös Suur-Savon kennelpiiri, Vanhamäen Erämiehet sekä Pekkolan Eränkävijät. 





maria





sunnuntai 15. lokakuuta 2017

makis : kv-debyytti

Lauantaiaamu starttasi heti viiden jälkeen porukkamme juniorin kanssa. Menomatkaa varjosti omalta osaltani suunnaton epävarmuus, junnu itse makoili takakontissa pörröisellä tassupeitolla autuaan tietämättömänä määränpäästä. Matkasimme kohti kansainvälistä koiranäyttelyä, joka olisi meille molemmille suurin näyttely ikinä. Epäilin, että näyttelypaikan suuruus ja hälinä voisivat olla liikaa teini-ikäiselle.

Hötkyilyni oli silkkaa turhuutta sillä Makis esiintyi varmasti ja reippaasti kaiken ympäröivän hälinän keskellä. Hän keskittyi siis olennaiseen eli olemaan vaan kauniina ja ihasteltavana. Lopulta Makis nousi junioriluokasta rotunsa toiseksi parhaaksi nartuksi. Se oli nuorelle neidille huima suoritus kovatasoisessa porukassa. Olin aivan ällikällä, haljeta ylpeydestä ja onnesta soikeana - juniori järjesti aikamoisen yllätyksen. En edes salaa haaveillut noin hyvästä menestyksestä.

Olin yhtä hymyä enkä vähiten menestyksen vuoksi, mutta myös koiran osoitettua olevansa luottamuksen arvoinen - ehkä minäkin olen sitä myös hänelle.

maria

Jyväskylä KV 14.10.2017 Ruunajoen Milla Makia (14kk) JUN ERI1 SA PN2 VASERT
(Karika Takko x Ruunajoen Martta)


kuva Anne V.

lauantai 30. syyskuuta 2017

kotia vailla


Huipputilaisuus! Kaksi urospentua etsii vielä omia pienpetojahdista innostuneita ihmisiä.

Pennut ovat syntyneet 19.7.2017.

Pentujen vanhemmat:
KVA-k MVA Viikkineva Vilkas
- erinomainen kylmän metsän hakija, eteen kelpaavat ketut ja supit
-näyttöä periyttämisestä on
x
KVA-k Tähtivalio-k KK-15 Ruunajoen Martta
- varhaiskypsä narttu, joka itse teki uravalintansa kettukoirana, saldona myös pari ilveskaatoa
- erinomainen varma hakija 


Pennut ovat rohkeita ja reippaita metsästyskoiranalkuja. 



Ruunajoen Mörkö


Ruunajoen Murska

Pentujen sukutaulu.

Toivomme pennun kehityksen mukaan koe- ja näyttelykäyntejä,
mutta ennen kaikkea aktiivisia metsästäviä koteja.

Soita ja kysy lisää pennuista tai vanhemmista!
Puh. 0505281790


Katso myös muut jutut pennuista:



torstai 31. elokuuta 2017

myydään petopentuja, osa 2


Pennut ovat nyt kuusiviikkoisia viikareita. Vauhtia, jänniä ja vähän vaarallisiakin tilanteita on päivät pullollaan - se on pennun elämää. Onneksi pahan paikan tullen on aina porukan tuki lähellä. Vaikka seuraavassa hetkessä velipoika onkin tooosi ärsyttävä... pienet tappelunnujakat kuuluvat nekin matkalle aikuisuuteen. Sen verran jämäköitä kavereita, ettei ihan pienistä hetkahdeta.

Tästä pentu kasvaamaan tulevaisuuden petojahtiin!



"Oon tässä ihan hiljaa ja huomaamattomasti, niin tuo mummeli ei huomaa."  tuumaa Murska.




Myrsky



Kaverilla on kiireitä eikä sillä ole ajatustakaan, että velipoika on porhaltamassa sen kimppuun.
Mörkö ja Myrsky



Marski ja Myrsky



Marski



"Tää on kohta entinen häkki!" 
Mörkö ja Marski



Murska kannon valtiaana.



Myrsky saapuu korvat hulmuten.



Murska



Mörkö se lähti marjaan.



"Huh, tätä ainasta auringon räkötystä..." miettii Marski.


Pentujen emä on Kettukuningatar-15 ja tähtivalio-k Ruunajoen Martta. Pienpedot itselleen valinnut, kovalla metsästysinnolla varastettu narttu. Martalle on kaadettu myös pari ilvestä.

Pentujen isä on Kva-k Mva Viikkineva Vilkas menestyksekkäästä kettusuvusta. Vilkas on hyväluonteinen uros, jolla erittäin hyvä kylmän metsän haku.

Pentujen sukutaulu.

Pennut luovutetaan 8-viikkoisina metsästäviin koteihin perheenjäseniksi.
Soita ja kysy lisää pennuista tai vanhemmista!
Puh. 0505281790


Katso myös muut jutut pennuista:



tiistai 29. elokuuta 2017

uudet ruunajokelaiset - pojilla nimet


Pienet herrat ovat virallisia koirakansalaisia. On sirutus ja eläinlääkärin tarkastus suoritettu, jokaiselle keksittiin nimi ja pennut ovat rekisterissä. Nimistä käytiin tälläkin kertaa pientä vääntöä, mutta omasta mielestä pienillä pojilla on nyt vahvat ja maskuliiniset nimet. Vapiskaa ketut!

Tässä he ovat - Ruunajoen Marski, Murska, Myrsky ja Mörkö.




Marski

Emänsä Martan tavoin viihtyy hieman enempi omissa oloissaan eikä pidä itsestään suurta meteliä. Mikään tossukka hän ei kuitenkaan ole eikä hänen ylitseen kävellä noin vain. Ääntä lähtee tarpeen vaatiessa.



Murska

Porukan pienin, mutta ei suinkaan vähäpätöisin.  Pitää puolensa pelottomasti. Tutkailee reippaasti ja omatoimisesti ympäristöään, kiertelee usein näkymättömiin pihapiirissä.
Oikein reipas kettukoiran alku.



Myrsky

Myrsky näytti heti silmänsä avattuaan, että hän aikoo olla porukan pomo. Metkut eivät ole siitä muuttuneet vaan pientä jäynää ja komennusta pidetään yllä tuon tuosta. Ehtii hän komennukseltaan tutkia myös pihamaata, joka laajenee koko ajan.



Mörkö

Katraan "valkoisin" pentu. Söpö ulkonäkö voi pettää, sillä Mörkö on osoittanut olevansa täpäkkä pakkaus. Hänen ruokakupilleen ei toisilla ole asiaa. Rohkea luonne, porukan seikkailija, aina ensimmäisenä kohtaamassa uusia asioita.


Katras vaikuttaa niin tasalaatuiselta, että on mahdoton löytää suuria eroavaisuuksia luonteissa tai käytöksestä. Reippaita, hyviä pentuja kaikki! 

Oletko kaveria vailla pienpetojahtiin? Soita ja kysy lisää, vielä pari pentua kotia vailla.
Ari puh. 0505281790

Katso myös muut jutut pennuista:






tiistai 22. elokuuta 2017

Martan pienet herrat




Haloo, me ollaan jo isoja poikia!


Martan pennut ovat jo viisi viikkoisia pojankoltiaisia, aika kulkee niin nopsaan. Päivät ovat pullollaan uusia asioita, outoja tuoksuja, erikoisia ääniä, vesisadetta ja paahtavaa aurinkoa - no, lähinnä sadetta. Maailmaan tutustutaan reippaasti tutkiskellen. Välillä nahistellaan keskenään kovastikin, tartutaan kaverin niskaan sääliä tuntematta terävin pikkuhampain, leluja ravistellaan kuin parempaakin saalista. Välillä aikuiset koirat muistuttavat elämän totuuksista ja tavoista, mutta ei sitä pienen koiran muisti kauan pysty muistamaan - onhan ookoo roikkua hampaineen tädin korvassa. Ruokakin näille pojille maistuu hyvin, vieläpä Martta antaa silloin tällöin maitoryypynkin. 



Pienet herrat ovat hurmanneet kaikki - paitsi ehkä isosisko-Makis ei ole aivan varma tunteistaan. Luonteet ja rakenne antavat merkkejä itsestään ja heistä odotetaan kovia kettuajureita, komeita heistä tulee tietysti. Oikein reippaita poikia nämä ovat. Lähipäivinä suoritetaan jännittävä matka eläinlääkärin tarkastukseen ja pojat sirutetaan, nimetkin tulisi keksiä.





Pennut ovat metkassa iässä. Tule katsomaan, vielä on pari pentua omistajaa vailla.

Pennut myydään metsästäviin koteihin perheenjäseniksi. Luovutus 12.9. alkaen.

Aiemmat jutut pennuista:



perjantai 28. heinäkuuta 2017

myydään petopentuja





Kaksi urospentua etsii kotia yhdistelmästä Viikkineva Vilkas x Ruunajoen Martta.
Pennut syntyneet 18.7.2017, luovutus 8 viikkoisina. 

Pennut myydään hyviin koteihin, metsästyskaveriksi ja perheenjäseniksi.
Toivomme pennuilta koe- sekä näyttelykäyntejä kunkin yksilön kehityksen mukaan.

Tiedustelut ja varaukset p. 0505281790 / Ari

Lisää kuvia Martan prinsseistä.






perjantai 21. heinäkuuta 2017

Martan prinssit





18.7.2017 syntyi suomenajokoiran pennut yhdistelmästä 
FI KVA-k FI MVA Viikkineva Vilkas 💗  FI KVA-k KK-15 Ruunajoen Martta




Päivällä Martta vielä vietti rauhallisena päiväänsä muun lauman kanssa tarhassa kuten mitä tahansa lämmintä kesäpäivää. Illansuussa odottava äiti käytiin kuitenkin sisälle valvovien silmien alle  - olihan kuitenkin 63:s vuorokausi tiineyttä menossa. Ajoitus oli juuri oikea.

Puoliyhdeltätoista ensimmäinen pienokainen putkahti maailmaan. Terhakka, lähes puolikiloinen kettukoiran alku. Synnytys sujui hyvin, emä oli rauhallinen ja muutaman tunnin kuluttua pentulaatikossa ynisi neljä pentusta, kaikki pieniä prinssejä. Mitä suloisia pikkuotuksia! 



Pikkuotuksia nämä eivät oikeastaan olleet sillä kaikkien syntymäpainot ylittävät 400 grammaa - kaksi suurinta yli 550! Kovasti pieniä prinsessoja toivottiin ja kätilö odotti niitä koko yön vielä syntyväksi. Aamusta alettiin kuitenkin olla jo sitä mieltä, että meillä on neljän pennun poikajoukkue tällä kertaa. Pääasia, että nämä neljä vaikuttivat voivan hyvin ja ovat vahvoja sekä eloisia pojankoltiaisia. Marttakin hoiteli niitä jo kaikessa rauhassa ja lepäili ylpeänä vauvoistaan.

Kätilökin oli jokseenkin uupunut yön jäljiltä. Silmät ristissä, pussukat silmien alla kuuntelin pentulaatikon äärellä sieltä kantautuvia suloisia ääniä, tyytyväisiä ynähdyksiä ja huokailuja, toisinaan hieman napakampia huudahduksia kun nisä tippui suusta. Martta hurisi matalasti jälkikasvulleen, viestitti varmaan, että äiti on tässä ja rakastaa. Usva alkoi väistyä auringon tieltä, hetken ne leikkivät valon ja varjojen leikkiä, puiden oksilla ja heinissä kimalsi öinen kaste. Olipahan yö ja aamu.


maria xx




perjantai 19. toukokuuta 2017

Kettukoirapentusia alulle

Kyllä sitä jo odoteltiinkin nimittäin Martan kiimaa. Sitä sopivinta urosta on etsiskelty jo tovi, täytyy kyllä sanoa , että eipä ole ennen näin jotensakkin vaikeeta ollut tuon lopullisen valinnan suhteen. Päätöksen löin lukkoon vasta astutuspäivänä! Valintaperusteet jääkööt sen paremmin selvittämättä, mutta käyttöpuoli, terveys ja luonne edellä mentiin. Uros oli Viikkineva Vilkas, näyttöä periyttämisestä on jo. Yhdistelmää voidaan sanoa vierassiitokseksi, sen verran erisukuisia koirat ovat. Vilkas on erinomainen kylmä hakija, hyvä tieajuri, hyvä intoinen, hyvä luonteinen ja kohtuu komea
11. tiputuspäivänä Martasta otettiin progetesti, jonka perusteella astutuspäivä oli seuraava päivä. Ei muuta kuin pari päivää töistä vapaata ja kohti Pohjanmaata. Hommat hoituivat niin kuin pitikin, tosin seuraavana päivänä uros ei enää "hypännyt" mutta kyllä yksikin kerta riittää.
Muutamia pentuja on Martasta varattu, mutta jos tulee "normaali kokoinen" pentue niin jokunen vielä olisi vapaana.

Viikkineva Vilkas