Tänään oltiin Martan kanssa kettuja hätyyttelemässä. Koira haki noin tunnin verran ennenkuin ajo lähti. Ajo eteni melko suoraviivaisesti naapurikylän puolelle, kettu juoksi paljon teitä ja järven jäitä missä oli vaikeuksia koska jää oli lumeton. Lopulta kettu meni kivilouhikkoon josta onnistuttiin repolainen hätistelemään liikkeelle ja siihen pääsin ampumaan, kettu ei heti tipahtanut vaan Martta sai sen kiinni pikku ajonpätkän jälkeen. Alkoi seisontahaukku jota kesti pari minuuttia ja sitten koira ravisteli ketusta viimeiset hengen rippeet.
Kettu oli kapinen ja haju kuvottava. No sittenpä apteekkiin, pesulle ja strongholdia niskaan.
Illan suussa vein vielä Taikan metsään. Yöllisiä jäniksen jälkiä näkyi jonkin verran, Taika haki noin puoli tuntia ennenkuin ajo lähti. Ajoa kesti reilun tunnin verran, hukkia tosin toinen puoli. Paluuperien selvittely ei vielä oikein onnistu, mutta pikku avustuksella niistä selvittiin.
Hieman kateellinen (positiivisesti) olen muiden pentujen omistajille koiran alut ovat ajelleet useamman tunninkin ajoja, mm. tänään soitteli urospennun omistaja että hänen koiransa ajoi kaksi tuntia ja otettiin vielä ajosta pois, ja monelle pennulle on jo saatu kaatoja.