Näytetään tekstit, joissa on tunniste viikkineva vilkas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viikkineva vilkas. Näytä kaikki tekstit
maanantai 12. marraskuuta 2018
taikan ja mörkön päivä
Olisi korkea aika palata jonkinlaiseen uutiskantaan ja herätä horroksesta päivittämään nettisivuja! Uutisia on kesän ja jo pitkälle edenneen syksyn ajalta kertynyt, joten aloitetaan palaamalla eiliseen.
Isänpäivää vietettiin kovin koiramaisissa merkeissä. Taika ja Ari edustivat käyttöpuolella koko kauden kokeessa ja itse olin Mörkön kanssa näyttely-ympyröissä. Aivan jättipottiin ei kumpikaan koira ylettynyt, mutta molemmat suoriutuivat kunnialla hommistaan.
Taikalle AJOK-2 palkinto sulalta maalta koko kauden kokeesta, pisteitä 64,88. Tulosta onkin kyllä odoteltu ja nyt odotus palkittiin. Taika on väläytellyt taitojaan pitkin aikaa, mutta vauhti on ollut tämän koiran suurin ongelma. On kuitenkin muistettava, että toiset tarvitsevat aikaa enempi kuin toiset. Tällä koiralla on todennäköisesti parhaat vuodet vielä tulossa, joten uudella innolla eteenpäin!
Mörkö-poika esiintyi Jyväskylän kansainvälisessä näyttelyssä erinomaisesti ja sai myös SA:n (sertifikaatin arvoinen). Paras uros- kehässä sijoitukset menivät kuitenkin vanhemmille kolleille. Nuoren herran asiallinen käytös kehässä ja näyttelypaikalla olivat kuitenkin ehkä reissun suurin palkinto. Vannoutuneelle nartun omistajalle on palkinto sinänsä, että on onnistunut kasvattamaan suht yhteiskuntakelpoisen uroksen, joka ei räyhää eikä uhoa noinkin tiiviissä olosuhteissa - eikä kuitenkaan ole arka. Kasvatustyön tavoitteiden tulisi olla muutakin kuin näyttely- ja koetuloksia, vaikka niillä toki suuri arvo jalostustyössä onkin. Mutta siis Mörkö JUN ERI1 SA ja tuomarina Pekka Teini.
Myöhästynyttä Isänpäivää isikoirille ja ihmisisillekin!
Pysykäähän kuulolla.
- maria
sunnuntai 4. maaliskuuta 2018
vuoden näyttelystartti
Vuoden näyttelystartti suoritettiin eilen Valkealassa. Johan tässä ehdittiin huilata monta päivää pupujen ja kettujen jahtaamiselta, joten oli aika lähteä liikkeelle. Heh. Autoon pakattiin äiti ja poika eli Martta ja Mörkö- joukkueella lähdettiin matkaan. Eikä siitä sitten ihan turha reissu tullutkaan, vaikkakin kalliiksi taitaa käydä sillä nuori herra päätti purkaa takakontin verhoilun. Taitaa Mörkön viikkorahat mennä tovin sisustan restaurointiin.
![]() |
Martta KÄY ERI1 SA PN1 SERT ROP RYP3 tuomari: Auli Haapiainen-Liikanen |
Martta onnistui viimein saamaan toisen sertinsä, ollaan siis askeleen lähempänä muotovalion arvoa. Jospa se viimeinen tupsahtaisi vähän nopsempaan, tämä koira kun ei varsinaisesti tunnu nauttivan näyttelyreissuista. Tai mene ja tiedä, hän kun on kovin omapäinen. Hän tervehtii ihmisiä jos siltä tuntuu, mutta toisaalta voi väistää omasta mielestään turhan innokkaat silittelijät. Hän voi myös päättää, ettei hän halua kulkea tiettyyn suuntaan tai jonkin paikan ohi kuten eilen. Koitappa siinä nyt väkisin pariakymmentakiloa itsepäisyyttä perässä vetää...
Kiitos hänen muuttuvalle mielialalleen, kehässä ei ollut ongelmia. Koska Martta oli myös rotunsa paras päästiin kirsikkana kakun päälle vielä ryhmäkehään, josta upeasti kolmas sija. Wau!
Mörkö debytoi näyttelyhommissa pentuluokassa. Nuorella herralla, 7 ja puoli kuukautta, oli paljon sanottavaa ja sen kuuli kyllä koko koiranäyttelyväki. Päät alkoivat kummasti kääntyillä kun astuttiin näyttelypaikkana toimivaan kasvihuoneeseen. Mörköooppera - sehän se oli.
Jos kehänlaidalla käytös ei ollut aivan kympin luokkaa niin kummasti juippi tsemppasi itse kehään. Saatiin oikein kiitosta siitä, kuinka hienosti hän esiintyi. Kärsivällisesti hän seisoi tuomarin ja tuomariharjoittelijoiden ihmeteltävänä ja koploteltavana eikä päästänyt möläystäkään koko aikana. Juoksukin onnistui loikkimatta ja poukkoilematta. Lopputulemana kunniapalkinto ja rotunsa paras pentu.
![]() |
Mörkö (Viikkineva Vilkas x Ruunajoen Martta) PEK1 KP ROP-PENTU tuomari: Auli Haapiainen-Liikanen |
![]() |
Ryhmäkehää odotellessa tutustuttiin agilityesteisiin. |
Onnistumiset ilahduttaa, siitä ei pääse mihinkään. Martan kehään vieminen on alkanut jännittää vietävästi, paine naarata ne sertit on kasvanut eksponentiaalisesti. Onnistuminen ja onnistuminen vieläpä molempien koirien kanssa sai kyllä tunteet pintaan ja mielen herkäksi. Vielä se yksi onnistuminen Martalle näyttelyrintamalla, kiitos...
lauantai 6. tammikuuta 2018
poika tuli taloon
![]() |
Ruunajoen Mörkö 26.12.2017 |
Niin siinä tosiaan sitten kävi, että laumamme on saanut urosvahvistuksen. Martan ja Viikkineva Vilkkaan heinäkuisista pennuista meille jäi Mörkö. Hänelle tuntui käyvän vähän kuin emälleen aikanaan - kukaan ei halunnut häntä. Narttupennuille olisi ollut kovasti kysyntää, mutta mitenkäs neljä prinssiä prinsessoiksi muutat. Markkinointia saatettiin vähän laiminlyödä ja kolmen kuukauden iässä pieni herra näytteli sellaisia merkkejä itsestään, että takaraivoon alkoi hiipiä ajatus omasta pennusta.
Mörkö on alusta asti tutkinut ympäristöään reippaasti. Välillä suorastaan hirvitti metsässä, kun tutkapantaa ei vielä pienen miehen kaulaan saanut ja tämä epeli kulki omia polkujaan milloin mihinkin. Ensimmäisen jänisajon Mörkö sai hieman yli 3-kuisena. Kettuakin päästiin pöllyyttämään heti neljän kuukauden kantturoissa - ensimmäiseen ajoon vähän jelpattiin, toiseen löysi jäljen jo aivan itse.
Toiveet ovat tietysti korkealla, jospa tästä kettukoira kuoriutuisi. Ja jos vielä ulkonäköäkin vähän siunaantuisi. Geenit pitäisi ainakin olla kohdillaan, mutta arpapeliähän tämä on, tuuria ja onneakin tarvitaan. Ääntä tästä kaverista ainakin lähtee, kun vaan saadaan kettu eteen, niin kyllä siinä metsä raikaa.
Ja eihän meille ikinä pitänyt uroskoiraa tulla! Eikä itselleni varsinkaan... Opetellaan nyt sitten elämää pojan kanssa, katsotaan mitä tulevaisuus tuo. Ja toivotaan, että Mörkö täyttää jollain tapaa ne saappaat, jotka hänelle on nimen myötä annettu. Mörkö- nimi nimittäin juontaa juurensa kaverini jo edesmenneeseen suurisydämiseen sekarotuiseen, joka valloitti kaikki hurmaavalla luonteellaan. Hän oli reilu ja rehti ja teki mitä pyydettiin kieroilematta. Hän oli myös koirani Nerin paras kaveri.
![]() |
Mörkö 12 vkoa |
Pikkupentuna tämä suomenajokoiranalku näytti toistuvasti aivan Mörköltä istuessaan pentuaitauksessa tai leikkiessään veljiensä kanssa, kasvojen ilme oli sama. Koska nimeen liittyy vahvat muistot, tuntui pennun kutsuminen Mörköksi alkuun hieman oudolta ja varsinkin nyt kun pennusta tulikin oma. Tulevaisuudelle on kuitenkin jo tavoitteita asetettu, joten niitä kohti kuljetaan ja opetellaan elämän kiemuroita.
maria xx
lauantai 30. syyskuuta 2017
kotia vailla
Huipputilaisuus! Kaksi urospentua etsii vielä omia pienpetojahdista innostuneita ihmisiä.
Pennut ovat syntyneet 19.7.2017.
Pentujen vanhemmat:
KVA-k MVA Viikkineva Vilkas
- erinomainen kylmän metsän hakija, eteen kelpaavat ketut ja supit
-näyttöä periyttämisestä on
-näyttöä periyttämisestä on
x
KVA-k Tähtivalio-k KK-15 Ruunajoen Martta
- varhaiskypsä narttu, joka itse teki uravalintansa kettukoirana, saldona myös pari ilveskaatoa
- erinomainen varma hakija
- erinomainen varma hakija
Pennut ovat rohkeita ja reippaita metsästyskoiranalkuja.
Ruunajoen Mörkö
Ruunajoen Murska
Pentujen sukutaulu.
Toivomme pennun kehityksen mukaan koe- ja näyttelykäyntejä,
mutta ennen kaikkea aktiivisia metsästäviä koteja.
Soita ja kysy lisää pennuista tai vanhemmista!
Puh. 0505281790
Katso myös muut jutut pennuista:
torstai 31. elokuuta 2017
myydään petopentuja, osa 2
Pennut ovat nyt kuusiviikkoisia viikareita. Vauhtia, jänniä ja vähän vaarallisiakin tilanteita on päivät pullollaan - se on pennun elämää. Onneksi pahan paikan tullen on aina porukan tuki lähellä. Vaikka seuraavassa hetkessä velipoika onkin tooosi ärsyttävä... pienet tappelunnujakat kuuluvat nekin matkalle aikuisuuteen. Sen verran jämäköitä kavereita, ettei ihan pienistä hetkahdeta.
Tästä pentu kasvaamaan tulevaisuuden petojahtiin!
"Oon tässä ihan hiljaa ja huomaamattomasti, niin tuo mummeli ei huomaa." tuumaa Murska.
Myrsky
Kaverilla on kiireitä eikä sillä ole ajatustakaan, että velipoika on porhaltamassa sen kimppuun.
Mörkö ja Myrsky
Marski ja Myrsky
Marski
"Tää on kohta entinen häkki!"
Mörkö ja Marski
Murska kannon valtiaana.
Myrsky saapuu korvat hulmuten.
Murska
Mörkö se lähti marjaan.
"Huh, tätä ainasta auringon räkötystä..." miettii Marski.
Pentujen emä on Kettukuningatar-15 ja tähtivalio-k Ruunajoen Martta. Pienpedot itselleen valinnut, kovalla metsästysinnolla varastettu narttu. Martalle on kaadettu myös pari ilvestä.
Pentujen isä on Kva-k Mva Viikkineva Vilkas menestyksekkäästä kettusuvusta. Vilkas on hyväluonteinen uros, jolla erittäin hyvä kylmän metsän haku.
Pentujen sukutaulu.
Pennut luovutetaan 8-viikkoisina metsästäviin koteihin perheenjäseniksi.
Soita ja kysy lisää pennuista tai vanhemmista!
Puh. 0505281790
Katso myös muut jutut pennuista:
tiistai 29. elokuuta 2017
uudet ruunajokelaiset - pojilla nimet
Pienet herrat ovat virallisia koirakansalaisia. On sirutus ja eläinlääkärin tarkastus suoritettu, jokaiselle keksittiin nimi ja pennut ovat rekisterissä. Nimistä käytiin tälläkin kertaa pientä vääntöä, mutta omasta mielestä pienillä pojilla on nyt vahvat ja maskuliiniset nimet. Vapiskaa ketut!
Tässä he ovat - Ruunajoen Marski, Murska, Myrsky ja Mörkö.
Marski
Emänsä Martan tavoin viihtyy hieman enempi omissa oloissaan eikä pidä itsestään suurta meteliä. Mikään tossukka hän ei kuitenkaan ole eikä hänen ylitseen kävellä noin vain. Ääntä lähtee tarpeen vaatiessa.
Murska
Porukan pienin, mutta ei suinkaan vähäpätöisin. Pitää puolensa pelottomasti. Tutkailee reippaasti ja omatoimisesti ympäristöään, kiertelee usein näkymättömiin pihapiirissä.
Oikein reipas kettukoiran alku.
Myrsky
Myrsky näytti heti silmänsä avattuaan, että hän aikoo olla porukan pomo. Metkut eivät ole siitä muuttuneet vaan pientä jäynää ja komennusta pidetään yllä tuon tuosta. Ehtii hän komennukseltaan tutkia myös pihamaata, joka laajenee koko ajan.
Mörkö
Katraan "valkoisin" pentu. Söpö ulkonäkö voi pettää, sillä Mörkö on osoittanut olevansa täpäkkä pakkaus. Hänen ruokakupilleen ei toisilla ole asiaa. Rohkea luonne, porukan seikkailija, aina ensimmäisenä kohtaamassa uusia asioita.
Katras vaikuttaa niin tasalaatuiselta, että on mahdoton löytää suuria eroavaisuuksia luonteissa tai käytöksestä. Reippaita, hyviä pentuja kaikki!
Oletko kaveria vailla pienpetojahtiin? Soita ja kysy lisää, vielä pari pentua kotia vailla.
Ari puh. 0505281790
Katso myös muut jutut pennuista:
tiistai 22. elokuuta 2017
Martan pienet herrat
Haloo, me ollaan jo isoja poikia!
Martan pennut ovat jo viisi viikkoisia pojankoltiaisia, aika kulkee niin nopsaan. Päivät ovat pullollaan uusia asioita, outoja tuoksuja, erikoisia ääniä, vesisadetta ja paahtavaa aurinkoa - no, lähinnä sadetta. Maailmaan tutustutaan reippaasti tutkiskellen. Välillä nahistellaan keskenään kovastikin, tartutaan kaverin niskaan sääliä tuntematta terävin pikkuhampain, leluja ravistellaan kuin parempaakin saalista. Välillä aikuiset koirat muistuttavat elämän totuuksista ja tavoista, mutta ei sitä pienen koiran muisti kauan pysty muistamaan - onhan ookoo roikkua hampaineen tädin korvassa. Ruokakin näille pojille maistuu hyvin, vieläpä Martta antaa silloin tällöin maitoryypynkin.
Pienet herrat ovat hurmanneet kaikki - paitsi ehkä isosisko-Makis ei ole aivan varma tunteistaan. Luonteet ja rakenne antavat merkkejä itsestään ja heistä odotetaan kovia kettuajureita, komeita heistä tulee tietysti. Oikein reippaita poikia nämä ovat. Lähipäivinä suoritetaan jännittävä matka eläinlääkärin tarkastukseen ja pojat sirutetaan, nimetkin tulisi keksiä.
Pennut ovat metkassa iässä. Tule katsomaan, vielä on pari pentua omistajaa vailla.
Pennut myydään metsästäviin koteihin perheenjäseniksi. Luovutus 12.9. alkaen.
Aiemmat jutut pennuista:
perjantai 28. heinäkuuta 2017
myydään petopentuja
Kaksi urospentua etsii kotia yhdistelmästä Viikkineva Vilkas x Ruunajoen Martta.
Pennut syntyneet 18.7.2017, luovutus 8 viikkoisina.
Pennut myydään hyviin koteihin, metsästyskaveriksi ja perheenjäseniksi.
Toivomme pennuilta koe- sekä näyttelykäyntejä kunkin yksilön kehityksen mukaan.
Tiedustelut ja varaukset p. 0505281790 / Ari
Lisää kuvia Martan prinsseistä.
perjantai 21. heinäkuuta 2017
Martan prinssit
18.7.2017 syntyi suomenajokoiran pennut yhdistelmästä
FI KVA-k FI MVA Viikkineva Vilkas 💗 FI KVA-k KK-15 Ruunajoen Martta
Päivällä Martta vielä vietti rauhallisena päiväänsä muun lauman kanssa tarhassa kuten mitä tahansa lämmintä kesäpäivää. Illansuussa odottava äiti käytiin kuitenkin sisälle valvovien silmien alle - olihan kuitenkin 63:s vuorokausi tiineyttä menossa. Ajoitus oli juuri oikea.
Puoliyhdeltätoista ensimmäinen pienokainen putkahti maailmaan. Terhakka, lähes puolikiloinen kettukoiran alku. Synnytys sujui hyvin, emä oli rauhallinen ja muutaman tunnin kuluttua pentulaatikossa ynisi neljä pentusta, kaikki pieniä prinssejä. Mitä suloisia pikkuotuksia!
Pikkuotuksia nämä eivät oikeastaan olleet sillä kaikkien syntymäpainot ylittävät 400 grammaa - kaksi suurinta yli 550! Kovasti pieniä prinsessoja toivottiin ja kätilö odotti niitä koko yön vielä syntyväksi. Aamusta alettiin kuitenkin olla jo sitä mieltä, että meillä on neljän pennun poikajoukkue tällä kertaa. Pääasia, että nämä neljä vaikuttivat voivan hyvin ja ovat vahvoja sekä eloisia pojankoltiaisia. Marttakin hoiteli niitä jo kaikessa rauhassa ja lepäili ylpeänä vauvoistaan.
Kätilökin oli jokseenkin uupunut yön jäljiltä. Silmät ristissä, pussukat silmien alla kuuntelin pentulaatikon äärellä sieltä kantautuvia suloisia ääniä, tyytyväisiä ynähdyksiä ja huokailuja, toisinaan hieman napakampia huudahduksia kun nisä tippui suusta. Martta hurisi matalasti jälkikasvulleen, viestitti varmaan, että äiti on tässä ja rakastaa. Usva alkoi väistyä auringon tieltä, hetken ne leikkivät valon ja varjojen leikkiä, puiden oksilla ja heinissä kimalsi öinen kaste. Olipahan yö ja aamu.
maria xx
perjantai 19. toukokuuta 2017
Kettukoirapentusia alulle
Kyllä sitä jo odoteltiinkin nimittäin Martan kiimaa. Sitä sopivinta urosta on etsiskelty jo tovi, täytyy kyllä sanoa , että eipä ole ennen näin jotensakkin vaikeeta ollut tuon lopullisen valinnan suhteen. Päätöksen löin lukkoon vasta astutuspäivänä! Valintaperusteet jääkööt sen paremmin selvittämättä, mutta käyttöpuoli, terveys ja luonne edellä mentiin. Uros oli Viikkineva Vilkas, näyttöä periyttämisestä on jo. Yhdistelmää voidaan sanoa vierassiitokseksi, sen verran erisukuisia koirat ovat. Vilkas on erinomainen kylmä hakija, hyvä tieajuri, hyvä intoinen, hyvä luonteinen ja kohtuu komea
11. tiputuspäivänä Martasta otettiin progetesti, jonka perusteella astutuspäivä oli seuraava päivä. Ei muuta kuin pari päivää töistä vapaata ja kohti Pohjanmaata. Hommat hoituivat niin kuin pitikin, tosin seuraavana päivänä uros ei enää "hypännyt" mutta kyllä yksikin kerta riittää.
Muutamia pentuja on Martasta varattu, mutta jos tulee "normaali kokoinen" pentue niin jokunen vielä olisi vapaana.
11. tiputuspäivänä Martasta otettiin progetesti, jonka perusteella astutuspäivä oli seuraava päivä. Ei muuta kuin pari päivää töistä vapaata ja kohti Pohjanmaata. Hommat hoituivat niin kuin pitikin, tosin seuraavana päivänä uros ei enää "hypännyt" mutta kyllä yksikin kerta riittää.
Muutamia pentuja on Martasta varattu, mutta jos tulee "normaali kokoinen" pentue niin jokunen vielä olisi vapaana.
![]() |
| Viikkineva Vilkas |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)















































