Siiri astutettu Latella

Edellisessä postauksessa on hieman väärää tietoa, Siiri ei viettänyt viikkoa Laten tarhassa vaan astutus tapahtui 5.3. ja kaikki kävi kuin elokuvissa. Kuukauden päästä pitäisi alkaa näkymään mitenkä kävi. Elämme siis mielenkiintoisia aikoja.

Kattelin eilen netistä Laten ajoa ja täytyy sanoa, että on komiata menoa, tykkäsin haukusta ja onhan nuo tuomaritkin tykänneet. Tämän pentueen koirat pitäisi syttyä nuorena Late kaksoisvalioksi reilu 2 vuotiaana ja vaikka Siirikin oli tosi varhaiskypsä niin ei se ole ollut toisesta päästä pois. Johtunee ainakin osaksi siitä että en polttanut koiraa liikaa nuorena (onneksi olin töissä..) vaikka hyvältä se sillon tuntuu kun pentu painaa kun vanha koira.

Late

Siiri

Siiri ♥ Late

Sutenööri on tehtävänsä tehnyt ja päätös tehty, Siiri viedään viikoksi Käsämälle Puistorinteen Laten tarhaan, yhdistelmän sukutaulu tässä. Late on nuori kaksoisvalio uros, hyvä haukkuinen ja tulosvarma koira. Yhdistelmä on vierassiitos, jos suomenajokoirasta voi enää näin sanoa koska kaikkien sukutaulusta löytyy loppujenlopuksi samat koirat. Pennuista odotan varhaiskypsiä, sopivan herkkiä, esteajotaitoisia ja metsästysintoisia koiria.
Pennuista on jo jokunen varaus, mutta vielä ennättää :).
Puh. 0505281790 Ari, s-posti ruunajoenkennel@gmail.com

Pentusuunnitelmia

Siiri alkoi tänään tiputtelemaan ja se maailman paras suomenajokoira uros sille olis löydettävä. Vaan siinäpäs sitä haastetta onkin. Lähialueilta ei löyvy mieleistä ja toiselle puolelle Suomea en vie tällä kertaa. Tavoitteena olisi ajokoiraksi tunnistettavia otuksia mitkä sitten isoina koirina ajavat jänistä (kettuakin saa vähän ajaa) kiihkeästi ja sujuvasti kympin haukulla.
Todennäköisesti Marttakin tulee kiimaan lähiaikoina, sille on jo uros kateltu, tosin uros ja sen omistaja ei sitä vielä tiedä. Tästä pentueesta pitäisi tulla kovia kettu-/petokoiria, sitkeästi ja hieman herätellen kettua hakevia, sopivalla vauhdilla ja hyvällä haukulla ajavia, kompaktin kokoisia koiria.

Lonkka- ja kyynärkuvien tulokset

Olipas nopeaa toimintaa kennelliitossa. Lausuntojen antaminen kesti kaksi päivää olettaen, että eivät olleet viikonloppuna töissä. Ja tulokset: lonkat A/A, kyynärät O/O.

Lonkkakuvissa

Martan lonkat ja kyynärät kuvattiin 12.2.2015. Nykyäänhän jos koiralla teetetään enemmän kuin yksi pentue pitää vanhemmat olla lonkkakuvattuja. Kuvaajien mielestä lonkat olivat vähintään B.
Tässäpä Teille kuvasarja Martan nukahtamisesta.

Minuutti nukutuspiikin jälkeen.

Pari minuuttia, silmä lupottaa, etupää kallistunut vasemmalle ja takapää oikealle.

Ja taas muutama ninuutti, nukkumatti kuiskuttelee.

Valmista kauraa.

Kahen viikon koe

Tänään koeteltiin Martta pitkässä kettukokeessa. Eilen tein valmisteluja, linkosin mehtäteitä ja nakkelin ketuille namupaloja hangelle. Aamulla pakkasmittari näytti -19 astetta, no onneksi päivän mittaan lauhtui reilu kymmenen astetta. Ketun jälkiä oli runsaasti, oikeastaan liikaakin, niin että niitten "selvittely" oli hankalaa.
Martta laskettiin irti vähän ennen yhdeksää, haku meni kylätielle ja siitä juuri ennen koiran tuloa lingotulle metsätielle, tieltä poistumisjälki kuitenkin löytyi ja ajo alkoi. Hakua 6,5 km ja aikaa meni rapiat tunti. Ajoa kesti 84 minuuttia ja päättyi louheen.
Martta vietiin "varaketulle" lisähaulle. Hakua 30 minuuttia ja ajo päälle. Ajoa tuli vajaa tunti jonka jälkeen koira ajosta kiini. Epäviralliset pisteet 92p. Niin meni kun Stömssöössä!
Kettua ei lumi enää paljon upota mutta koira menee pohjia pitkin, kettu vetää siis helposti pitkät kaulat ja ajo ei enää ole kovin hohdokasta.
Nyt on tämän kauden kokeet käyty ja loppujen lopuksi erittäin hyvä kausi olikin. Jänispuolella Siirille piirinmestaruus kovalla ykkösellä ja lohkon paikka. Ensi vuonna mennään pirin kisaan siis ilman karsintaa puolustamaan mestaruutta.
Mutta Martta näytti mikä on koiriaan, neljä koetta ja kolme ykköstä! Pisteenä iin päällä kettukapinan lauantaipäivän voitto 96p. Mehtäkoiranakin Marsu toimii, kettuja ammuttu ajosta kymmenkunta tänä kautena ja yleensä olen passissa yksin.

Kinttuja raukoo

Kettukapinoissa

Olipahan viikonloppu! Tuli siis käytyä Kankaanpäässä kettumiesten Mekassa. Jo heti paikanpäälle tullessa selvisi, että nyt ollaan hienosti järjestetyissä kokeissa. Majoitukset hoidettiin, koirat kuvattiin, iltapalaa oli ja sauna lämmin, mikäpä oli ollessa. Ja koirat saivat tulla isännän kanssa samaan huoneeseen.

No lauantai aamuna mehtään missä oli osittain kettua kantava karppa keli, vaikeuksia siis tiedossa. Martta päästettiin irti lähelle yöjälkeä, no hetihän koira jäljen hoksasi ja ajo oli päällä 8 minuutin kuluttua noin kilometrissä. Ajoa tuli sitten täydet 120 minuuttia, kettu käytti paljon teitä ja ojan jäitä. Martta uuteen hakuun iltapäivällä oletetulle ketun yöjäljelle, haku kesti 20 minuuttia ja taas kettuajo! Ajoa kesti tunnin verran ennenkuin sain koiran pois, ajoahan ei tässä tilanteessa enää tarvittu. Hakua sensijaan tarvittiin, siispä Martta jälleen hakemaan. Yöjälki löytyi ja koira alkoi antaa pientä herättelyä. Haku laajeni ja meni lopulta edellisen ajon loppupaikalle ja sieltähän alkoi taas ajo. Nyt ei kettu enää viittiny juosta vaan painui kiven alle, mistä sain koiran kiinni. Tulos 96 p! Ei huonosti koiralle joka on 2,5 vuotias ja vasta toisissa kokeissa, eikä koiranohjaajallakaan ole kokemusta kokeista sen enempää.

Sunnuntai aamu oli lumisateinen ja kovatuulinen. Monien autolla ajo kilometrien jälkeen löytyi aamuöinen ketunjälki, eli koira irti. Hakua kesti 49 minuuttia, tosin ajon alku jäi hieman epäselväksi tutkan oikuttelun takia, koira siis tavattii ajamasta. Ajoa paperille 106 minuuttia. ja koira taas lisähakuun. Kun lisähakua oli kulunut noin puoli tuntia lähti jänisajo. Tuo jänisajo pudottaa kettukokeissa pisteitä niin että ropina käy, tulos 75,50 p. no ykkönen kuitenkin.

Kotona laskeskelin, vaikkei pitäisi, eri vaihtoehdoilla tuon sunnuntaipäivän uudelleen ja koetin arvostella koiran puolueettomasti uudelleen. Jos tuota jänisajoa ei olisi tullut, eli kaikki muu samoin kuin metsässä arvosteltiin olisin antanut koiralle 89,5 p. Jos taas ajo pannaan alkamaan siitä mistä se todennäköisesti alkoi UP:n "jälkipeleistä" katsottuna ja kaikki muu jänisajoineen niinkuin metsässä muuten arvosteltiin, tulos 77.5p. Jos taas lisähakua ei olisi otettu ollenkaan olisi tulos ollut 83,5 p. Tätä ei sitten pidä ottaa liian vakavasti.
Tuo lisähaku on aika riskaapeli homma, kyllä se näin jälkeenpäin ajatellen vaatisi ainakin kohtuullisen ketun jäljen, aina on mahdollista että koira ottaa vaikka kauriin ajoon ja ajaa itsensä suljetuksi kokeesta. Tässä noviisille kävi vähän köpelösti, mutta oppia ikä kaikki.

Kiitokset kokeen järjestelyihin osallistuneille, tuomareille (erityisesti Untolle) sekä maasto-oppaille niin ja tietysti Suur-Savon Ajokoiramiehille jotka "sponsoroivat" koko reissun. Oli upea tapahtuma!

Martta ketun jäljillä turveauman päällä sunnuntaina ja tuuli oli melkoinen